Cybernetics

Thoughts on Cyberworld, MarCom Online Metrics, Innovation and Life in general.

Suomalainen ostaa harvoin kirjan verkkokaupasta - vai suomalaisesta verkkokaupasta?

MTV3:n nettisivuilla kerrotaan, että suomalaiset ostavat harvoin kirjansa verkkokaupasta.

 

”Kirjojen verkkokauppa on kasvanut Suomessa kansainvälisten vertailujen valossa hyvin hitaasti. Suomessa verkkokaupan osuus kirjojen kokonaismyynnistä on arviolta 5-8 prosenttia, kun sama luku naapurimaassa Ruotsissa on noin 25.”

 

Artikkelin mukaan verkkokaupan etuna on laaja valikoima, helppo saatavuus, aina avoimet virtuaaliovet, nopea toimitus ja huokeat hinnat. Ei ainakaan suomalaisessa verkkokaupassa, minkä oheinen pikaotos osoittaa. Siksipä en ostakaan kirjojani suomalaisista verkkokaupoista (enkä koskaan ilman vertailua verkkokauppojen välillä), ellei kieli pakota siihen. Suomenkielisiä kirjoja kun harvemmin ulkomaisista verkkokaupoista saa - valitettavasti.

 

Jutussa sanotaan myös, että kirja on esine, jota halutaan katsoa ja koskettaa. Olen sitä mieltä, että se on yksi parhaimpia verkkokauppatuotteita. Sitä voi myös selailla virtuaalisesti vaikkapa Amazonin Look Inside -palvelun avulla etukäteen, jos verkkokaupan kehittäjä ymmärtää kuluttajakäyttäytymisen ja kuluttajien tarpeiden päälle.

 

Otin vertailuun kaksi kirjaa, jotka molemmat olen hiljakkoin tilannut Amazonista Englannista. Toinen on romaani, toinen ammattikirjallisuutta. Kirjoja tulee tilattua ainakin 50 / vuosi, lähes kaikki Amazonista. Tätä taulukkoa katsoessa ei tarvitse edes ihmetellä, miksi.

 

Kirja Akateeminen.com Bookplus.fi Suomalainen.com Amazon.co.uk
The Secret Adversary, Agatha Christie (nidottu pehmeäkantinen) 20,62 18,95 12,50 4,90
The Complete Guide to Direct Marketing: Creating Breakthrough Programs That Really Work (nidottu pehmeäkantinen) 26,27 Ei tarjolla 21,60 17,11
Toimitusajat 2-3 viikkoa 5-15 arkipäivää 2 viikkoa 5 arkipäivää

 

 

Agatha Christien kirjan hintaero Akateemisen ja Amazonin välillä on lähes 16 euroa! Lisäksi Akateeminen on toimitusajaltaan hitain ja Amazon nopein. Ammattikirjan kohdalla hintaero on kaventunut tässä tapauksessa vajaaseen 10 euroon, edelleen Amazonin hyväksi. Olisin voinut etsiä myös esimerkin tilaamastani ammattikirjallisuudesta, jossa hintaero olisi ollut kymmeniä euroja enemmän, edelleen Amazonin hyväksi.

 

Miksi ihmeessä ostaisin hitaasta ja kalliista suomalaisesta verkkokaupasta, kun saan paljon parempaa ja nopeampaa palvelua ulkomaisesta? Jos suomalaisten verkkokauppojen kehittäjien asenteet ja käsitykset suomalaisten ostokäyttäytymisestä verkossa ovat yhtä auttamattoman vanhentuneita kuin jutussa haastateltujen, en ihmettele, ettei suomalainen verkkokauppa pärjää. Eikä tuolla asenteella tule pärjäämäänkään.

From Virtual Social Media Interaction to Real Life Crowd Sourcing and Innovations

We made history in the Finnish social media scene today. Some 50 active Qaiku social media networkers decided to take ICT and innovation discussions from the cyber space into a real life experiment. Most of us have never met in real life.

But we created a concept in the virtual world for crowd sourcing. Let’s take a train to one of the key ICT cities in Finland, Oulu and find some sponsors who can give us business challenges. With all the cross-disciplinary education, decades of combined work experience in various industries, companies, organisations and research between us, we certainly have something to give and thus in our way boost the Finnish economy.

I’m now sitting in the train, on the way back from Oulu. 12 hours of intense crowd sourcing and several site visits in Oulu have left me breathless. My head is spinning but the topmost feelings are excitement and exhilaration. It is incredible, how people can just sit down together and start brainstorming and co-creating even when the only contact has been on the Internet before. There’s no awkwardness, no hesitation, just overwhelmingly enthusiastic and positive people and total openness. There are no hidden agendas, either.

It takes a couple of days to to sort my thoughts out to summarise the outcome and all the benefits of this trip. However, I’m already convinced that organisations that embrace this type of approach in their innovation processes in the future will be the winners. Silos must be dissolved and even boundaries between organisations need to be faded. I believe it’s critical that business development embraces cross-disciplinary knowhow and networks in order to succeed. This is the way of the future!

From Virtual Social Media Interaction to Real Life Crowd Sourcing and Innovations

We made history in the Finnish social media scene today. Some 50 active Qaiku social media networkers decided to take ICT and innovation discussions from the cyber space into a real life experiment. Most of us have never met in real life.
But we created a concept in the virtual world for crowd sourcing. Let’s take a train to one of the key ICT cities in Finland, Oulu and find some sponsors who can give us business challenges. With all the cross-disciplinary education, decades of combined work experience in various industries, companies, organisations and research between us, we certainly have something to give and thus in our way boost the Finnish economy.
I’m now sitting in the train, on the way back from Oulu. 12 hours of intense crowd sourcing and several site visits in Oulu have left me breathless. My head is spinning but the topmost feelings are excitement and exhilaration. It is incredible, how people can just sit down together and start brainstorming and co-creating even when the only contact has been on the Internet before. There’s no awkwardness, no hesitation, just overwhelmingly enthusiastic and positive people and total openness. There are no hidden agendas, either.
It takes a couple of days to to sort my thoughts out to summarise the outcome and all the benefits of this trip. However, I’m already convinced that organisations that embrace this type of approach in their innovation processes in the future will be the winners. Silos must be dissolved and even boundaries between organisations need to be faded. I believe it’s critical that business development embraces cross-disciplinary knowhow and networks in order to succeed. This is the way of the future!

Ostakkee, ostakkee. Verkkokaupasta saa - tai sitten ei

Joulun tietämät näyttävät olevan herkullista verkkokauppojen vertailuaikaa, jos vain omat hermot kestävät. Jälleen kerran tarinan opetus on, että suomalaiseurot valuvat ulkomaille.

Sunnuntaina 29.11. halusin ostaa 32Gt iPod Touch –soittimen. Hintavertailu.fi:n perusteella päädyin suomalaiseen Jimm’s Storeen, ainakin tietotekniikan harrastajien piireissä varsin tunnettuun verkkokauppaan. Kaupan etu on, että sillä on myös kivijalkamyymälöitä useammassa kaupungissa. Jos palvelu ei pelaa, voi aina marssia reklamoimaan ihan oikeaan myymälään ihan eläville ihmisille. Se kaikkein halvin Hintavertailun verkkokauppa oli niin tuntematon, etten sinne uskaltautunut. Brändillä on väliä.

Nörttien taivas Jimm’s lupasi minulle soittimen kuljetuksineen lähimpään postiin kokonaishintaan 283,70 euroa. Verkkokaupan tietojen mukaan soittimia oli hyllyssä 7 kappaletta ja toimitusaika 2-4 työpäivää. Online-shoppailijan utopiassa soittimen olisi siis pitänyt saapua viimeistään torstaina 3.12.

Jimm’sin verkkokaupassa on mahdollista tilausnumeron perusteella seurata oman tilauksensa edistymistä toimitusputkessa. Päivä toisensa jälkeen ostamani soittimen tila oli ”tuotetta odotetaan”. Miten niin odotetaan, niitähän piti olla 7 myynnissä?! En ihan jaksanut uskoa, että seitsemän ihmistä olisi tilannut tuotteen samana iltana samaan aikaan kanssani. Jotain oli siis vialla.

Torstaina eli päivänä jolloin tuotteen olisi pitänyt saapua, soitin Jimm’siin. Langan päähän sain aivan hervottoman sympaattisen ja mukavan nuoren miehen, joka ryhtyi tarkastamaan tilausta.

”Hyvä kun soitit, tämä tuotenumerohan on vanhentunut. Kaikki tuotteen tilaukset siis seisovat.” Öh, siis ettekö te tarkasta päivittäin, minkälaisia tilauksia netin kautta tulee, kun ette ole itse virhettä huomanneet aiemmin? Jäin ihmettelemään, että kuinka monta eri tuotetta mahtaa makoilla väärillä tuotenumeroilla verkkokaupassa ilman, että kukaan välittää tilauksia tarkastaa ja pistää eteenpäin. Paraskin järjestelmä kun on juuri niin hyvä kuin sen käyttäjät.

”Juu, ja ei tämä 7 tuotetta siis pidä paikkaansa. Meillä ei ole näitä yhtään varastossa.” What!! Kenenkäs varastohallinnan järjestelmät teillä on oikein käytössä, kun verkon reaaliaikainen tieto onkin pelkkää satuilua? Vai keksittekö sinne numeroita ihan itse? Mahtaa olla mielenkiintoinen inventaario edessä vuodenvaihteessa, kun vertaillaan varaston todellisuutta järjestelmän dataan. Joulutonttuko ne kaikki tavarat sieltä hyllystä vei vai voidaanko eroavaisuudet laittaa hävikin piikkiin? Aika isoista rahoista on kyse, kun pelkästään tämän tuotteen kohdalla lähes 2 000 euron myynti haihtui hetkessä savuna ilmaan katteineen.

”Ja siis toimitusaika näyttää tosi huonolta. Siinä menee 2-4 viikkoa.” Thanks a lot, mate. Luvattu aikahan oli lähes 10 kertaa lyhyempi. Peruin siis tilaukseni hyvässä järjestyksessä ja nyt jännityksellä odotan seuraavaa luottokorttilaskua nähdäkseni, poistettiinko tilaukseni aiheuttama varaus myös sieltä lupausten mukaisesti.

Hetken aikaa mietin savu korvista nousten, että mitäs sitten tehdään. Käännyin tutun Apple Storen puoleen. Sieltä se edellinenkin iPod tuli ostettua muutama vuosi sitten. Perjantaina 4.12. tilasin saman soittimen Applelta Irlannista, kokonaishintaan 299 euroa. Ei toimituskustannuksia. Jälleen sain tilausnumeron, jolla seurata toimituksen edistymistä. Mutta lauantaiaamuna 5.12. tupsahti sähköpostiin ilmoitus, että tuote on lähetetty matkaan. Arvioitu saapumisaika 8.-10.12. Ja jo eilen 8.12. UPS soitti kelloa kaivattu paketti kainalossaan. Ainoa moka tässä logistiikkaketjussa oli, että sain eilen vielä klo 17 jälkeen tekstiviestin UPS:ltä toimituksesta klo 14-16. Tämä lienee aikaerosta johtuva lapsus.

Minkälaista mainetta suomalaiset verkkokaupat rakentavat sillä, että verkossa myydään väärillä tiedoilla olemattomia tuotteita? Mentaliteetti tuntuu olevan ”kerätään rahat pois, toimituksella eli asiakaslupauksilla ja –odotuksilla ei ole niin väliä”. Kyllä ainakin omalla kohdallani verkkokaupan toimivuus, luotettavuus ja toimitusvarmuus vaikuttavat koko brändimielikuvaan. Miksi ihmeessä menisin kivijalkamyymälästä ostamaan mitään, jos verkkokauppa ei täyttänyt odotuksiani? Toimiva varastonhallinta ja logistiikka ovat erityisesti verkkokaupassa aivan olennainen osa asiakaspalvelukokemusta. Ja minä jatkan äänestämistä näppäimistölläni kunnes suomalaiset kauppiaat ottavat tosissaan verkkobisneksen. Ostan sieltä, missä homma osataan.

Innovation is a social force

Last week I got a glimpse of Thomas Alva Edison from an exceptional viewpoint. His relative, Ms. Caldicott spoke of her ancestor from a business innovation perspective. One of Mr. Edison’s principles in innovation process was analogue: “in which other context have I seen this pattern before?” He called it ideaphoric thinking. Listening to Ms. Caldicott, my ideaphora was an analogue between Mr. Edison’s innovation principles and tomorrow’s successful organisations and social media.

Mr. Edison’s keys to success in innovation were an open mindset, an organisational culture thriving from sharing, discussions and debates in a positive sense and an organisational structure that supported all of this - people needed places to gather together and share ideas. He also created a process to make sure that the ideas are documented and not lost in time. But who you know is even more important: there can’t be any sharing, if you don’t network. Innovation truly is a social force.

The most popular business administration trends emphasise networking as the future success model for organisations. The boundaries between organisations fade and new collaboration models even with competitors enter. The future winners are the best networkers, who look for partners with an open mindset and without prejudice, and are bold enough to follow trails yet unexplored.

Many of us already network in social media as employees, interacting professionally with people in different industries, public sector and education. We exchange ideas, seek knowledge and even help, debate and discuss as individuals, persons – with people we may have never seen in real life. It’s not all work, however. We also do it just for the fun of it, just like Mr. Edison used to play and joke around at work. He encouraged relentless seeking for knowledge and networking in exceptional circles, with all organisational levels and groups to avoid silo thinking and just to figure out all possible options for an innovation.

So are the companies who embrace social media and online interaction the future winners? I think so. With the help of their employees tapped into social media, they can catch weak signals not apparent elsewhere and find bright, exciting minds they’d never bump into in real life, either due to social circles or geographical distance. Doing business is all about networking: connections and who you know – and who wants to know you.

Creative people often resist processes. And so do business men. However, if you have a simple way of sharing information - Mr. Edison and his colleagues used notebooks - you can catch an idea and document it.  Mr. Edison used his method also with people outside his organisations. Today, we gather together in social media environments to sound our thoughts and process our business ideas further. Online is here to stay, and the discussion threads remain as documents in cyber space. There are even collaboration tools to enable a group of people to work together online on an issue. We in social media fade the organisational boundaries and the silos both within our companies and in our minds. If you want to succeed in business in future, you are welcome to join us. Mr. Edison did it already in the 1800s, how long can you afford to wait?

Verkkokauppaeurot valuvat ulkomaille

” Suomalaiset ostavat verkkokaupasta tänä vuonna tuotteita ja palveluja jo viiden miljardin euron arvosta. Kotimaahan eivät kuitenkaan kaikki verkkoeurot jää, vaan peräti joka viides ostos eli miljardi euroa menee ulkomaille.”

Nopea vertailu ostohintoihin. Haluan ostaa Alexander Mcall Smithin pokkarin Tears of the Giraffe (hinnat pyöristetty):

Amazon 5 euroa

Akateeminen 9 euroa

Suomalainen 10 euroa

En yleensä koskaan osta yksittäistä kirjaa, vaan isomman pinon kerralla. En siis myöskään joudu maksamaan toimitusmaksuja Amazonille (toimitusmaksulla tämä yksittäinen kirja maksaisi 12 euroa). Parhaimmillaan ilman erillistä pikatilausta kirjat ovat saapuneet postilaatikkoon parin päivän sisällä. Vertailun vuoksi: tilasin 1,5 viikkoa ennen Isänpäivää lahjakirjoja Suomalaisesta. Luvattu toimitusaika oli 3-4 työpäivää. Kirjat saapuivat Isänpäivää seuraavana tiistaina eli yli 2 viikkoa tilauksesta. Ja ne piti noutaa lähimmästä R-kioskista, kotiinkuljetusta ei ollut. Hämmästyttävää kyllä, ei myöskään mahdollisuutta noutaa kirjoja lähimmästä Suomalaisesta.

Toinen vertaus. Haluan ostaa Sony Bravia KDL-40W5500 taulutelevision:

Amazon 775 euroa

Pixmania 885 euroa

Markantalo 989 euroa

Miksi ostaisin suomalaisesta kaupasta, jos saan muualta halvemmalla, nopeammin ja itselleni vaivattomammin täsmälleen saman tuotteen? Virtuaalimaailmassa rajat kaatuivat jo 1990-luvulla. Mutta pelkkä tekninen ostomahdollisuus eri riitä. Joustavan, nopean ja täsmällisen palvelun avulla verkkokauppa voittaa. Suomalaisten kauppiaiden olisi syytä herätä viimeistään nyt.

With 8% growth, social media still on the rise - as Facebook users get older

Social media remain healthy - 45m status updates a day are posted by Facebook users, whose average age has risen to 33
<!-- /* Font Definitions */ @font-face {font-family:"Cambria Math"; panose-1:2 4 5 3 5 4 6 3 2 4; mso-font-charset:0; mso-generic-font-family:roman; mso-font-pitch:variable; mso-font-signature:-1610611985 1107304683 0 0 159 0;} @font-face {font-family:Calibri; panose-1:2 15 5 2 2 2 4 3 2 4; mso-font-charset:0; mso-generic-font-family:swiss; mso-font-pitch:variable; mso-font-signature:-1610611985 1073750139 0 0 159 0;} /* Style Definitions */ p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal {mso-style-unhide:no; mso-style-qformat:yes; mso-style-parent:""; margin:0cm; margin-bottom:.0001pt; mso-pagination:widow-orphan; font-size:11.0pt; font-family:"Calibri","sans-serif"; mso-ascii-font-family:Calibri; mso-ascii-theme-font:minor-latin; mso-fareast-font-family:Calibri; mso-fareast-theme-font:minor-latin; mso-hansi-font-family:Calibri; mso-hansi-theme-font:minor-latin; mso-bidi-font-family:"Times New Roman"; mso-bidi-theme-font:minor-bidi; mso-fareast-language:EN-US;} a:link, span.MsoHyperlink {mso-style-noshow:yes; mso-style-priority:99; color:blue; mso-themecolor:hyperlink; text-decoration:underline; text-underline:single;} a:visited, span.MsoHyperlinkFollowed {mso-style-noshow:yes; mso-style-priority:99; color:purple; mso-themecolor:followedhyperlink; text-decoration:underline; text-underline:single;} span.Shkpostityyli16 {mso-style-type:personal; mso-style-noshow:yes; mso-style-unhide:no; mso-ansi-font-size:10.0pt; mso-bidi-font-size:11.0pt; font-family:"Arial","sans-serif"; mso-ascii-font-family:Arial; mso-hansi-font-family:Arial; mso-bidi-font-family:Calibri; mso-bidi-theme-font:minor-latin; color:windowtext; font-weight:normal; font-style:normal;} .MsoChpDefault {mso-style-type:export-only; mso-default-props:yes; mso-ascii-font-family:Calibri; mso-ascii-theme-font:minor-latin; mso-fareast-font-family:Calibri; mso-fareast-theme-font:minor-latin; mso-hansi-font-family:Calibri; mso-hansi-theme-font:minor-latin; mso-bidi-font-family:"Times New Roman"; mso-bidi-theme-font:minor-bidi; mso-fareast-language:EN-US;} @page Section1 {size:612.0pt 792.0pt; margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm; mso-header-margin:35.4pt; mso-footer-margin:35.4pt; mso-paper-source:0;} div.Section1 {page:Section1;} -->

 

“Twitter expects to have 25 million active users by the end of 2009, rising to 100 million by the end of 2010 - and thanks to a lot of media exposure and an army of high-profile celebrity users, this might be possible, as Twitter is looking less and less like a short-lived fad. Facebook, on the other hand, already has according to its own figures 300 million active users, producing 45m status updates a day.”

"Measuring social media use is a challenge. For example, to track the status updates for Twitter is complicated by the service being accessed through multiple platforms and devices. The fact that 10% of Twitter users account for more than 90% of tweets."

Social media environments and online media love to publish increasing user and visitor figures. However, when it comes to social media, what people do, what they say and how they behave is far more relevant. This is not about ad space for organisations, this is about actually getting involved and being in dialogue, interacting directly with your audiences.

When it comes to social media environment, the first step is to get the management understand that social media starts with people, not organisations. Management has to get out there individually, as personalities. Having actually something to say wouldn't hurt, either.

The value of social media environments derive from the people. Businesswise, this means that both the management and PR professionals need to understand the mechanics, rules, roles and tones of the enviroment before meaningful metrics can be set up. The business targets need to be translated into PR objectives.

And if you think that you don't need to be in the social media, think again. Do you really think that not having your ear to the ground to hear the chatter in cyber space means that your organisation and its actions aren't discussed anyhow? Do you know, if you're appealing to potential recruits? Are your end-customers happy? What are the emerging trends of your industry? What is discussed among your industry pros and influencers?

Be smart, get involved with your audiences to understand and grow your business. And build business objective based PR metrics to follow, how well you're doing.

Unhappy UK fails to make top 10 of the world's most prosperous countries

LOL! Daily Mail certainly has some very original thoughts on Finland and Finns. First they call us a Scandinavian country. I guess the journalist skipped some geography lessons in his youth.

But the photo caption is the killer: "Finland which is famed for its snow and igloos, topped the survey". Wrong continent, dear writer! The last time I heard, inuits were the ones using igloos for temporary shelter on occational hunting trips. We don't have any polar bears roaming the streets, either - those you can find in the North Pole. And the penguins are down south, in the Antarctic, in case you didn't know.

And let's not even discuss the value of this "study"...

Sometimes I so wish that the journalist would have time to check at least the basic facts. Is it really so that the publishers squeeze their staff to death with a super-lean organisation and things like this happen? Perhaps I should write to the Santa Claus and ask for a Xmas present - some professional pride for media house management to empower the journalists to do their job properly?

First Nordic Conference on Innovation Journalism

Innovation Journalism (Injo) is journalism covering innovation. It covers innovation processes and innovation ecosystems as well. In Finland we have The Finnish Innonvation Journalism Association, focusing on innovations in journalism and journalism on innovations.

The first Nordic conference on Innovation Journalism was held on Friday 25 September at Helsinki University.

David Nordfors from Standford University presented the idea that Innovation Journalism is Attenttion Work. Attention Work professionals create and broker attention for a living. Journalists, PR pros, lobbyists and marketing pros are all attention workers. And attention is a scarce commodity

Vilma Luoma-aho from Jyväskylä University saw an innovation journalist as T-shaped letter. They must have deep knowledge in some field and also be able to report news and innovations across disciplines (tech, business, politics, culture etc). It is impossible to an expert in all fields and it is not enough to be a generalist in order to create interesting narratives.

Jyrki Alkio from Talouselämä magazine thinks there are 3 level in innovation journalism: grass root level where sites and blogs present innovations they hear of. Trade publications and equivalent that have a special interest readership, such as ICT weekly TiVi in Finland and the widest audience publications such as the weekly Talouselämät. The "highest" leve of the media should focus on reporting on innovations that have the largest impact on society.

Anu Partanen, a freelancer raised a good point that it is difficult for journalists to spread the news on innovations, as the organisations are reluctant to tell about the innovations to journalists.

In the last panel discussion Peter Bro from the University of Southern Denmark told about an interesting evolution of journalism in Denmark. Instead of just reporting on problems and issues they have discovered, the innovation journalists also help the community / organisations to overcome that problem by helping the right people and experts to get together to discuss and solve the issue. In Finland journalists prefer to just disclose a problem and then observe, what happens.

I guess these were the key take-aways for me from the conference. I would have liked to hear more about, what happens next and how do we take journalism to the next level to overcome the current challenges. But this was a start at least!